tiistai 17. joulukuuta 2013

Oppimisen ohjausosaaminen: kehitystyö 2


Kehittyykö sinusta tulevaisuuden opettaja, oman työyhteisösi aktiivinen ja innovatiivinen kehittäjä?  Haluatko nähdä puita vai metsää?

Johdanto

Tämä kehittämistyö käsittelee ammatillisen opettajan monipuolista ja dynaamista tulevaisuuden kuvaa. Tulevaisuuden muutos yksinpuurtajasta työyhteisölliseksi dialogiseksi verkosto-osaajaksi, jossa tämän päivän ammatin työssä oppimisen ohjaajasta tulee ammatillisen koulutuksen haltuunoton kautta myös vahva työelämän didaktinen verkosto-osaaja.  Tärkeintä meille vahvan substanssi opetustyön taitajille onkin synnyttää aito ilo, läsnä oleva opiskelijan kokonaisvaltainen kohtaaminen ja kuunteleminen, hänen oppimisprosessin tukijaksi ja oman alansa vastuulliseksi kehittäjäksi.

Paason (2010) vetämässä tutkimuksessa selvitettiin ammatillisten opettajien osaamista, jotka toteutettiin kyselyillä, nykyisellä vauhdilla tuleva tulevaisuus, uhkatulevaisuus ja toivottava tulevaisuus toteutumisella vuoteen 2015 ja 2020 saakka.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön tutkimus  toteutettiin uudenlaisen  eDelfoi-verkosto tutkimuksena, joka on tulevaisuussuuntautunut ja edustaa kehittyvää toimintaa sekä vuorovaikutteista ajattelua. eDelfoi-verkostopajoissa kuultiin tulevaisuuden tutkimukseen liittyvien asiantuntijoiden ja tutkijoiden tietoiskuja. Delfoi-kyselyyn vastaajat esittelivät verkossa töitään, ja heitä opponoivat ja konsultoivat alan huippuasiantuntijat, ohjausta ja tukea saatiin yksilöllisesti myös netin kautta, ja asiantuntija luentoja voitiin katsella videoituna. Tiedon ja osaamisen jakaminen synnyttää uutta ajattelua ja näkökulma omaan hankkeeseen ja työhön avartuu.Voidaankin Delfoi-tekniikkaa luonnehtia kommunikaatioprosessin strukturointimenetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään mutkikasta ongelmaa samalla mielipiteet, erilaiset argumentit ja näkemykset saatetaan dialogiin keskenään.Osaamisen verkostot laajenevat ja prosessissa muodostuu uusia mielenkiintoisia osaamisen yhteyksiä erilaisten asioiden ja toimijoiden välille.  (Paaso 2010, 16-21.)

Aina sama juttu kehityksen kanssa. Ensin ne ylenkatsovat sinua, sitten ne sanovat, että olet hullu, sen jälkeen ne sanovat, että olet vaarallinen. Sitten seuraa pieni tauko, ja sen jälkeen et löydä ketään, joka olisi kanssasi eri mieltä.  (Benn 2011.)


1. Ammatillinen opettaja, tiedätkö mihin olet matkalla?

Moniasiantuntijuuteen perustuva ammattiopettajuus on jo nyt vahvasti toteutunut käytännössä ja opettajat ovat monipuolisen osaavia, yhteistyökykyisiä, kommunikaatio taitoisia ja kykeneviä moninaiseen tiimityöskentelyyn. Opettajien henkistä hyvinvointia on myös erittäin tärkeää pitää jatkuvasti yllä, koska hänen vaativaa tehtäväänsä on peilattava henkisen tasapainon suhteessa käytäntöön. Täydennyskoulutuksella voidaan myös merkittävästi tukea opettajien työssä jaksamista. (Paaso 2010, 11.)

Työyhteisöllisen osaajan identiteetti väkisinkin muotoutuu opettajan ja työyhteisön keskinäisessä  vuorovaikutuksessa. Kollegiaalisuus, työyhteisöllinen osaaminen ja vastuullisena työntekijänä oleminen haastavat perinteisen opettajan professionaalisen autonomian. Työyhteisöllisen osaajan identiteetissä yhdistyvät yksittäisen opettajan ja pedagogisen asiantuntijayhteisön opiskelijoiden oppimista tukevat elementit. (Paaso 2012, 10.)

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien osaamistarpeiden ennakoinnissa lähtökohtana tulisi olla tiivis vuorovaikutus työ- ja elinkeinoelämän kanssa; tämä palvelee opetussuunnitelmien kehittämistä ja koulutustarjonnan suuntaamista lyhyellä aikajänteellä. Työelämän muutoksiin, osaamistarpeisiin ja työvoiman kohtaamisen ongelmiin vastaaminen edellyttää alakohtaista osaamisen ennakointia elinehtona ja osaamisen määrittämistä perustutkintojen, ammattitutkintojen, erikoisammattitutkintojen opettajien ja työpaikkaohjaajien osalta. Onnistuakseen tämä vaatii uudenlaista innovatiivista yhteistyötä sekä toimintaverkoston ja järjestelmän rakentamista. Ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen nähtiin tulevaisuuden kehittämishaasteena. (Paaso 2010, 41-49, 51.)

Kansainvälistyminen ja kansainvälinen osaaminen on tulevaisuudessa kaikkien koulutuksen osa-alueiden elinehto, tässä työssä tarvitaan yhteisiä strategisia linjauksia, yhteistä tahtotilaa, tavoitteellista verkostoitumista ja erinomaisia myyntitaitoja myös opettajilta. Organisaatioiden täytyy tuntea omat vahvuutensa ja osaamisensa, jotta koulutusta ja kansainvälistä koulutus kauppaa voidaan viedä kehittäen eteenpäin.  Mitkä ovat tärkeimmät tulevaisuuden ammatillisen opettajan v. 2020 osaamisalueet? Riittääkö ammatillinen ja alakohtainen osaaminen, pedagoginen osaaminen, työyhteisöosaaminen sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaaminen. Vai pitääkö hallita myös erityispedagoginen osaaminen, tutkimus-, kehitys-, innovaatiotoiminta, työelämäyhteistyön- ja oman alan uudistuva substanssiosaaminen, hyvä kielitaito- ja elinikäinen oppiminen työyhteisössä?
Oppilaitosten näkökulmasta tarkasteltuna on erittäin tärkeää, että täydennyskoulutus on suunnitelmallista ja liittyy oppilaitoksen kehittämistyöhön. Tämä edellyttää ammatillisten opettajien osaamiseen liittyvää tutkimusta sekä henkilökohtaisten ja oppilaitoskohtaisten koulutussuunnitelmien tekemistä. (Paaso 2010, 16-20.)


2. Ammattialan osaajasta oman alansa vastuulliseksi kehittäjäksi

Työyhteisöosaajan tehtävää voidaan kuvata työyhteisöosaamisen toivottavan tulevaisuuden perusteella seuraavasti: ”opettajat ovat mukana suunnittelemassa koulutusorganisaation toimintaa ja sitoutuvat synergiaa tuottavaan, palkitsevaan ja joustavaan työelämälähtöiseen oppilaitoksen toimintakulttuuriin. Opettajat ymmärtävät kokonaisvaltaisen oppilaitoksen toimintajärjestelmän merkityksen ja toimivat joustavasti, tarkoituksenmukaisten, opiskelijoiden oppimista tukevien prosessien mukaisesti. Opettajat ymmärtävät koulutusorganisaation talouden hallinnan merkityksen, sitoutuvat tavoitteisiin ja heillä on valtaa hoitaa ja vastata talousasioista omalla vastuualueellaan.(Paaso 2012, 16. )

Opettajilla on nykyään jo mahdollisuus kehittää toimintaa alueellisesti ja jopa kansainvälisesti,  koska opettajien työaikaan on sidottu jonkin verran tätä kehittämistyötä. Oppilaitokset ovat verkostoituneet alueellisesti ja kansallisesti, sekä kansainvälisesti  ystävyyskaupunkiensa kanssa. Monet opettajista osallistuvat työyhteisöosaamiseen liittyvään koulutukseen ja kehittämiseen, he arvostavat omaa ja kollegansa työtä ja opettamista ja oppimista tukevien resurssien suhteen vallitsee tasapaino vaatimusten, odotusten ja toteutuman kesken. (Paaso 2012, 17.)  

Onko se kaikki kuitenkaan näin hyvin, jäikö minulta jokin asia sittenkin huomaamatta?
Ammatillisen opettajan tulevaisuuden dynaaminen tulevaisuuden työnkuva on se, jossa opettajan työidentiteetti muotoutuu työssä oppimisen ohjaajasta koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajaksi,   työelämänedustajien vuorovaikutuksessa,  kansainvälisen koulutuksen ja työelämän verkostoissa ja niiden  rajapinnoilla. (Helakorpi & Mahlamäki-Kultanen 2009, 15.)


3. Toisen asteen yhteys, takaisinkytkentöjä työelämästä

Ammattialan vastuullisen kehittäjän työidentiteetin jatkuva rakentaminen on välttämätöntä, koska ammatillinen tietotaito kehittyy ja muuntuu koko ajan. Yksittäisten toimialojen osaamistarpeet laajenevat verkostojen ja verkostoissa toimijoiden osaamistarpeiksi. Ammatillisen opettajan ammattiopetuksen vastuusta osa on siirtynyt työpaikoille työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen myötä. Työssäoppimisen kautta saadaan aitoa dialogia työelämän ja oppilaitoksen välille,
sillä työelämä on oppimisen todellinen konteksti, jossa kaikki osapuolet voivat oppia.(Paaso 2012, 51-52.)

Opiskelijan kohtaajan ja kuuntelijan työnkuvan mukainen opettajan työidentiteetti vaatii opettajalta toisenlaista osaamista ja vuorovaikutusta kuin perinteinen ammatillisen opettajan identiteetti. Ammatillisen opettajan osaamiseen liittyy kasvatuksellisuus sekä yleisellä että ammattiin kasvattamisen tasolla. Opiskelijan kohtaajan ja kuuntelijan identiteettiin liittyy aina opiskelijan osallisuuden lisääminen ja dialoginen kohtaaminen opiskelijan kanssa. Ammatillisen opettajan osaamiseen liittyy kasvatuksellisuus sekä yleisellä että ammattiin kasvattamisen tasolla. Tämän perusteella voidaan yhdessä varmaan todeta, että ammattiopettajien olisi tiedostettava  omat pedagogisen osaamisen kehittämisen sekä perus- ja täydennyskoulutuksen tarpeet ja niiden  merkitys työssään kehittymiselle. (Paaso 2012, 16, 18.)

 
4. Pohdintaa  

Ammattitaitoisista työntekijöistä ja toimihenkilöistä on siis pulaa. Liian usealta opettajalta puuttuu alan vahva käytännön työkokemus, tai siinä on selviä puutteita. Ammatillisen opettajan opettajakelpoisuuden edellytyksenä tulisi olla viiden vuoden käytännön työkokemus. Tarvitaan myös enemmän yhteistyötä ja realiteettien hyväksymistä. (Paaso & Korento 2010, 142.)

Otin tämän kappaleen pohdintani ingressiksi, vain siksi, että ongelma on ollut olemassa jo vuosia. Työelämä koulii, esim rakennusalaan, pelkästään koulutuksen ja rautakaupan yhteistyönä tuotetuista kirveistä ja miehistä kirvesmiehiä, autonasentaja osaa puolestaan koulutuksensa perusteella vahvasti kärjistäen vaihtaa jarrupalat ja siivota. Ongelma on kärjistynyt käyttötavaroiden teknistymisen ja toisaalta halventumisen kautta.

Paljon on puhuttu työelämän pirstaloitumisesta ja murroksesta, näkisin nykytyöelämän enemmän jatkuvan murrosteiden sarjana, jotka osaa selvittää miten kuten, osa kiertää ja osa ei, jopa siis juuttuu lähtökuoppiin. Työelämään tutustumisjaksojen lisääminen, myös ammatillisen koulutuksen aikana, tutustuminen myös ehkä soveltuvin osin oman alansa ulkopuoliseen työelämään rakentaa jatkoa varten oikeanlaista ammatti-identiteettiä, toisten vastaavaa väheksymättä. Päävastuu koulutuksen kehittämisessä ja oppimisen ohjauksessa on aina ensisijaisesti oppilaitoksella ja sen eri toimijoilla.

Uusien tutkimustulosten perusteella voidaankin päätellä, ettei ammatillinen koulutusjärjestelmä ole kyennyt vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin työelämän osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnista ja yrityselämän tarpeisiin suunnitellusta koulutuksesta. Peräti neljäsosa ammatillisista opettajista ei toimi vieläkään missään koulutuksen ja työelämän verkostoissa. Tämä on huolestuttavaa ammatillisten opettajien osaamisen ajantasaistamisen ja työn tulevaisuuteen näkemisen kannalta. Koulutuksen järjestäjien tuleekin huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti ammatillista osaamista parantavaa täydennyskoulutusta. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Tuotanto-, palvelu- ja toimintatavat elävät, ja aidoissa työelämän oppimisympäristöissä toimiminen on keskeistä ammattikäytäntöjen oppimisen ja ammattipedagogiikan näkökulmista. (Valtioneuvoston kanslian julkaisu 2006:17, 11.)  

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän verkoston osaajan työnkuva opettajana muotoutuu lähtökohtaisesti koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaamisen, toivottavan monikulttuurisen tulevaisuuden mukaan. Kaikilla ammatillisilla opettajilla tulisikin olla aitoa työelämän käytännön tuntemusta ja he hallitsisivat työelämälähtöisen osaamisen ennakoinnin valmiuksia, opettajilla on aina ollut ja tulisi olemaan vahva ohjaajan rooli opiskelijoiden työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä. (Heinonen & Annala 2009, 25-27.)

Ammatilliset opettajat voisivat toimia myöskin saumattomassa yhteistyössä työelämän verkostojen ja työpaikkaohjaajien kanssa, opettajien ja työpaikkaohjaajien keskinäiset vaihdot mahdollistettaisiin heille toiveiden mukaan, oppilaiden tet-jaksot eli  ammatin opetusharjoittelut oikeilla työpaikoilla, tärkeä kansainvälinen yhteistyö, oppilasvaihdot lisäävät yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja työpaikkojen välillä. Opettajat saataisiin vastaamaan työelämän todellisiin tarpeisiin, suunnittelemaan ja toteuttamaan  yrityskohtaista, alakohtaista koulutusta ja yhteisiä projekteja työelämän kanssa. (Paaso 2012, 20.)

HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun  yhteisiksi arvoiksi on kirjattuna yhdessä menestyminen, osallistava kehittäminen, rohkea uudistuminen ja inhimillinen kasvu. Yhteisöllistä tekemistä arvostetaan kaikessa ammatillisen opettajakorkeakoulun toiminnassa ja sitä toteutetaan tukemalla yksilöllistä kehittymistä, oppimista ja aktiivista toimintaa sekä omassa työssä että opiskelijoiden oppimisessa. Tämä rohkea uudistuminen ja aktiivinen toiminta tukee samalla monikulttuurisen tulevaisuuden kehittymistä Suomessa. (HAMK/AOKK)

Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen.
(Steve Jobs)


5. Lähteet

Benn, T. 29.9.2011. Positiivarit. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi.

HAMK/AOKK. Viitattu: 15.12.2013. http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/AOKK/Tietoa_AOKKsta/Toiminnan_perusteet

Heinonen, P. & Annala, J. 2009. Teoksessa: Helander, J. (toim.) Ammatillisen opettajan käsikirja. Hamk julkaisut, Hämeenlinna.

Helakorpi, S. & Mahlamäki-Kultanen, S. 2009. Teoksessa: Helander, J. (toim.) Ammatillisen opettajan käsikirja. Hamk julkaisut, Hämeenlinna.

Paaso, A. & Korento, K. 2010. OSAAVA OPETTAJA 2010–2020.Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaaminen. Loppuraportti www.oph.fi /julkaisut

Paaso, A. 2012. Viitattu: Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus. Viitattu 15.12.2013. http://www.slideshare.net/otavanopisto/ammatillisen-opettajan-osaamisen-tulevaisuus-aila-paaso

Valtioneuvoston kanslian julkaisu. 2006:17. Suomen vastaus  globaalisaation haasteeseen. Helsinki.
Lähettänyt klo 3 kommenttia:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)